torstai 8. marraskuuta 2012

Joulu musiikkina

Kirjoittaminen on pariksi päiväksi jäänyt yhtäkkiä sattuneiden tapahtumien myötä, joita olen mielessäni pyöritellyt. Auto hajosi, mikä ei ole järin kiva juttu talven alla. Rahaa siihen lotjaan on mennyt enemmän kuin liikaa ja siltikään se ei suostu toimimaan - sitä vastoin aina vain huonommin mitä enemmän siihen ostaa uusia osia. No, olen nyt kuitenkin päättänyt, ettei se enää pilaa jouluun virittyviä ajatuksiani. Olkoon rikki!

Tämän kirjoituksen tarkoitus on esitellä niitä joulukappaleita, jotka ovat minulle kaikkein rakkaimpia. Esittäjällä on minulle hirveästi merkitystä. Klikkaa otsikkoa niin voit kuunnella kappaletta YouTubessa.

Tämä on ehdottomia suosikkeja - todella upea teos jonka vertaista nykypäivänä ei ole ilmestynyt. En pidä tästä oikeastaan kenenkään muun kuin Veskun laulamana - varsinkaan naisen laulama tämä ei toimi. 

Myös Veskun Tonttu on oma suosikkini. Kappaleesta tekee hyvän ensinnäkin sen mahtava pituus, jonka lisäksi tarina jota siinä kerrotaan, on varsin tunnelmallinen ja sen voi hyvin kuvitella koko ajan mielessään. Tätä en ole tainnut kuullakaan kenenkään muun esittämänä, enkä kyllä haluakaan. Ellei kyse ole Marco Hietalasta, joka seuraavaksi pääsee valokeilaan...

Varpunen Jouluaamuna on takuuvarma kyyneleen tirautuslaulu. Se on todella - todella kaunis ja siinä kuvastuu todella upeasti suomalainen joulu - kuten myös kahdesta edellisestä kappaleestakin. Olen kerran esittänyt ko. teoksen - muistaakseni lukion joulukirkossa ja vaati kyllä työtä, että pystyin kappaleen laulamaan ilman kyyneliä. Tarja Turusen versio tästä on hyvä - samoin perinteinen Tapani Kansan. Mikään ei kuitenkaan voita Marco Hietalan versiota - hän kun on muutenkin suosikkiääniäni. 


Tarja Turusen joulu-cd on todella upea teos - upeimpia ellei jopa upein. Sen ehdottomaksi helmeksi nousee tämä vartavasten Tarjalle tehty kappale, jossa on todellista jylhyyttä, kauneutta ja voimaa - sellaista tunnetta. joka jouluna jyllää. 


Ehkä uusimpia joululauluja, joita olen kuullut. Kamalan surullinehan tämä kappale minusta on kun rivien väliin tunkeutuu. Silti jotenkin hyvin aito ja joulumaisen "surumielinen". Samalla tässä on iloa ja onnea - sitä onnen tunnetta, joita jotkut pääsevät kokemaan vain jouluisin. Itken lähes aina kun kuulen tämän kappaleen - tosin ei niin taidan tehdän kaikkien edellämainittujenkin kohdalla....


Sylvian Joululaulun voisi sinänsä kokea jotenkin kaukaiseksi joululauluksi, mutta minulle se edustaa erityisesti suomalaisuutta ja suomalaista joulua - kyllähän sitä kappaleessa vähän "haikaillaan". Tapio Rautavaara on itselleni erityisen tärkeä ja minusta tässä hieman vanhuuttaan rätisevässä versiossa on juuri sitä tunnetta, jota joululaululta kaipaan. 


En erityisemmin ole ulkomaisten joululaulujen ystävä - ihan siitäkin syystä, että ne ovat makuuni liian "iloisia", rallatuksia. Tämä Enyan kappale on tosin hauska ja melko kaunis. Se ei toitota amerikkalaisia jouluklisheitä eikä renkuta samaa lausetta peräjälkeen. 


Tässä nyt ne suurimmat suosikit - tai ainakin ne jotka satuin saamaan päähäni. Joululaulujen kuuntelemista en ole vielä aloittanut - silloin tällöin kuuntelen jonkun, mutta sellainen tauottomampi pyöritys alkaa vasta Turkin matkan jälkeen marraskuun lopulla. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ajattelitko jotain? Ole kiltti ja kirjoita se sanoiksi (: